Lukutaidoton virkkaaja

Vajaat kaksi vuotta sitten kesällä aloitin pitkästä aikaa virkkaustyön, kun päätin tehdä pikkuneidille tilkkupeiton. Afrikan kukkia  olin ihaillut jo aikaisemmin erityisesti Pinterestissä ja lankavalintakin oli helppo kun löysin Novitan Miamin herkulliset värit. Afrikan kukan ohje löytyy monestakin eri paikasta, omani nappasin Kodin kuvalehden sivulta. Kesän mittaan kukkia kertyi 180 kappaletta, minkä olin laskenut riittävän peitoksi.

 

 

Kun rupesin kasaamaan peittoa, ihmettelin miten se jotenkin hassusti "vetää" eikä asetu mitenkään tasaiseksi vaan pikemminkin muistuttaa palloa. Sitten tajusin mikä mättää...

 

Vasemmalla puolella minun "afrikan kukkani" ja oikealla puolella se miltä sen olisi pitänyt näyttää. Ohjeessa sanotaan, että

1.krs: *tee aloitusrenkaaseen 2 p, 1 kjs*, toista *–* vielä 5 kertaa

mutta minä luin, että

1.krs: *tee aloitusrenkaaseen 2 p, 1 kjs*, toista *–* 5 kertaa

 

Yksi ainoa sana ja kaikki menee pieleen. Ja kun yhden tekee väärin, sitä virhettä tietysti toistaa sen 180 kertaa. Viisikulmioita ei vaan voi yhdistää niin että lopputulos on tasainen "levy". Siitä tulee väkisinkin pallo, sehän on selvää.

VOIHAN *****!

 

Monenlaista yritystä, pohdintaa ja kokeilua tein hyödyntääkseni koko kesän työn.

 

 

Mikään näistä ei kuitenkaan lopulta miellyttänyt, joten vaihdoin hiukan pienempään koukkuun ja päätin virkata jokaisen kukan uusiksi. Pienempi koukku siksi, että sama lanka riittää viiden terälehden sijaan kuuteen eikä lankaa tarvitse solmia eikä leikellä.

 

Projekti etenee pikkuhiljaa: ensimmäiset 30 on jo uusittu. Saattaa mennä seuraavakin kesä ennen kuin näistä peitto tulee, mutta sehän tulee. Ja tätä peittoa ei muuten sitten hukata eikä pureta, sen verran työtä se on teetättänyt!